perjantai 16. tammikuuta 2015

Ei ollut mun päivä...

Ei todella ollut eilen mun päiväni. 
Pikkupirpana nukkui hieman kehnosti pienen nuhan vuoksi ja päivällä ei nukkunut kuin ihan pieniä hetkosia. Autolla piti poikkeuksellisesti ajella useampi reissu päivässä ja sielläkin hän osoitti mieltään kaiket matkat -tavallisesti nukkuu heti kun auto liikkuu.

Kotin käyttää hyväkseni pienen hetken jonka hää nukkui ja ommella melkein valmiiseen paitaan kaulusresorin. Kaikki sujui ihmeen helposti, kunnes huomasin, että saumurin sauma olikin kankaan oikealla puolella! Ihanaa, ratkomiseen halusinkin käyttää tämän hetken...

Kauppareissulla parkkeerasin halliin, tulin kauppaan liukuportailla vauva kainalossa, otin istuinkärryt, tein ostokseni, huomatakseni, että liukuportaat ovat pimahtaneet, hissi ei ole käytössä ja minulla on 2 kassia ostoksia ja lapsi kainalossa. Ajattelin, ettei hätä voi olla tämännäköinen ja kysyin lähellä seisoskelevalta mieheltä olisiko hänellä hetki aikaa auttaa minua, kun liukuportaat ja hissi ei toimi. "No eikä muka hissi toimi?! Mulla on kyllä..." Ja ukkeli vilkuilee kelloaan. Vakuutan, että hetki sitten hän nojaili kaiteeseen ja omisti kaiken maailman ajan!!! Alkoi tympiä ja päätin, että jos ihminen ei itse halua tehdä hyvää tekoa päivässä, niin hänet laitetaan tekemään se. Joten sanoin, että jos ottaisit tuon toisen kassin ja toisit sen alas autolleni. Otin toisen kassin ja vauvan kainaloon ja KATSO, auttaahan se kun ei muuta kehtaa. "No, on mulla hetki aikaa." Loistavaa, kiitos vaan oikein paljon... Kyllä ennen oli miehet TOISENLAISIA.

Illalla ajattelin vauva kainalossa pikavirkata pojille pipon, kun sain kaksi kerää jotain boshilankaa. Toki siitä piposta tuli ensin kireä; purin. Sitten se alkoi merkillisesti kaventua itsestään; purin. Kolmannella kerralla siitä vasta tuli pipo, tupsu uupuu ja sitten kuvaan sen. Luvassa on kunnon neonpläjäys!

Tässä kohtaa olikin hyvä havahtua siihen, että vaaveli ei tänäkään yönä aikonut nukkua kovin hyvin, siitä vaan kanniskelemaan tuhisevaista. 

Mutta hei, toissapäivänä meni kaikki tosi JEES, meillä oli "Keskiliinin" (eli keskimmäinen poika) kanssa tupsutehdas. Hän puuhasi koko eskarijengilleen tupsukaulakorut ja kuvasikin ne postausta varten ihan itse. Tästä kuvasta tulee heti parempi mieli!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti