Kaikennäkööst...

Taisi vierähtää useampi viikko. Eli on sanomattakin selvää,että tähän tulee nyt kuvaa jos jonkinlaista. Olen neulonut, joka ilta, hetken. Olen ommellut, joka päivä, jotain. Olen päätellyt useammat sukat ja damn it was hard! Mistäpä aloitamme?

Otso sai muutaman housun verran päivitystä vaatekaappiinsa, se oli välttämätöntä. Sitten siinä tuli ohessa muutama myssy myös ja jämäpalasta ihan pienet kollarit.

Sipuli!

Mä en haluu enääääää!!!!

Ja sitten otin tas edistysaskeleen ompelu-urallani ja muokkasin itse kaavaa! Tein testipöksyt paidasta mikä odottikin tilaisuuttamuuttua joksikin muuksi ja sain kuin sainkin muokattua eräälle hoikalle neidille sopivat byysat! Sitten siitä seurasi, että niitä tehtiin tähtien lisäksi myös pandana.

Tuo pandakangas niin on vienyt sydämeni...
Mutta sitten...ennen kuin vaihdetaan lankapuolelle, tiedoksi, että pipoi on taas uusia. Kannattaa kurkata itelleen sopivaa syksypäähinettä :D

Sukkia on tosiaan pakerrettu muutama pari. Nyt laitoin puikoille noita itse värjättyjä ja olen kyllä ollut niin innoissani. Näistäkin osa menee myntiin vaikka nekyllä kelpaisi itsellekkii...

  

Kolmannet räsymatot näihin sävyihin.

Tässä Nalleparissa omaa värjäystä on oranssi ja sinililasävyinen lanka on valmiista kerästä.

Omaa vihreää. Niin omenainen <3

Ja sit oli enää yksi kurja kuva. Rätei. Käytetään nyt kun tehtyä on tullut,mutta ei näistä ole minun suosikeiksi. Koivunlehteä koitin vetää hatusta, mutta sekin jäi vähän käppäräksi. 

Katsotaan mitä sitten seuraavaksi. Ainakin sukkaa, suprise!!!!

Kanamaisia kuulumisia!

Hellou rakas päiväkirja!

Olen saanut kanalani valmiiksi, osapuilleen. Tein sitä jäätävässä tuulessa ja sateessa, verkotin kynsinauhat verillä, mutta tein sen. Se ei varmasti ole maailman hienoin, ja jouduin tinkimään ulkonäköseikoista, kun säät eivät suostuneet rakentajaa suosimaan ja maalauksen ja verkotuksen paras järjestys piti muuttaa, jotta homma etenisi. Kohmeiset sormet pakotti hakkaamaan verkkonauloja sille puolelle häkkiä kun se kulloinkin oli helpointa. Kaikesta huolimatta myhäilin, jotta kyllä nyt kanasteni kelpaa!

Päädyin tekemään pienen varjo/sateensuoja/tuulensuojanurkkauksen, jonne tuli yläkertaan kylpypaikka ja alas ruokapaikka.

Tervetuloa Tytti, Keijo, Parsa, Hilma ja Kerttu!!! Tytti on vaalein ja rohkein, sekä ainoa kenet tunnistamme varmasti.

Lisää kuvateksti

Kirjoissa muuten väitettiin, että kanat söisivät melkein kaikkea. Minun kanaset on ainakin vielä toistaiseksi nirsoja mokomat. Lähinnä teollinen rehu ja apilat kelpaavat. Niin ja kaura. 

Rouvat ovat myös kaameita kakkakoneita! Hyvä asia kompostimultani laadulle, mutta saa siellä ainakin kerran päivään kasat kerätä, mikäli haluaa pitää hajut hallinnassa ja koivet jotenkin puhtaina. Tämä asia hieman yllätti, mutta kestän sen kuin nainen! 

Munia en ole vielä saanut, muutosstressiä varmaankin. Mutta rouvat alkavat ottaa tilaa haltuun, joten eiköhän kohta olo ala olla kotoisa ja saadaan jotain tuotantoakin, muutakin kuin kakkaa. 

Alkuun nämä eivät uskaltaneet mennä mökkiinsä, enkä tiedä tajuavatko vieläkään yöksi orrelle kavuta, mutta saavat luvan opetella itse. Ensimmäisenä iltana olin kovasti avulias ja huolissani, mutta on urheilulaji sinänsä saada vastahakoiset kanat koppiin ja orsille, joten en alkanut ralliin toisena iltana vaikka potpotus olikin eksynyttä ja taas selvästi toivoivat minunkin yöpyvän kanssaan kanalassa. Neljä kanoista antaa hyvin ottaa itsensä syliin, mutta yksi on arempi. Tarvittiin kolme käsiparia kaikkien koppiin saamiseksi. Yksi portsariksi oville, minä nostelemaan kana kerrallaan ja yksi plokkaamaan luukkua, jottei vapaa kulku ulospäin onnistu. Sitten kyllä meno hiljeni ja rauhoittuivat nukkumaan, mutta operaatio lienee ollut älytön kokeneemman kanafarmarin mielestä...

Mutta, ei tämä ihan pelkkiä kanoja ole ollut. Äitienpäivän aattona tehotikutin sukat isoveljestä.

Otsolle olen koittanut luoda kesälippistä. Googlailin kaikenlaisia lätsiä, mutta hyvää kaavaa ei oikein ottanut löytyäkseen. Tässä yksi prototyyppi, jota tarttee hieman vielä pienentää. Tein sen bodysta, joka ei ollut bodyna kovinkaan hyvä. Ekolippis siis kierrätysmateriaalista. Toisenkin tein, mutten ole ehtinyt kuvata. Siitä tuli ehkä parempi...

Sitten loppukevennys. Eilen tuli Urho koullusta kotiin tuskaisena, koska oli saanut virkkausläksyn kadotettuaan jo kerran virkkaamansa käärmeen. Urhoollisesti hän tuhersi nelisenkymmentä erilaista silmukantekelettä äidin ohjauksessa ja sitten sanoin, että nyt olet tarpeeksi ahertanut, annahan kun äitee auttaa, niin tehdään sinulle hitokseen komia käärme! Tältä näytti käärme, joka vei opettajalle kiitoskortin mukanaan kouluun:

Hauskaa loman alkua to everyone!

Heipä hei, hyvää iltaa, Luppaakorva seikkailee taas...

Ei tämä luppakorvaan liity. Soi vaan päässä. Nyt postataan lyhyesti Raituli,joka lähtee anoppilaan. Tein ensin pelkkää oliivinvihreää pitsineuletta, mutta alkoi tuntua niin tunkkaiselta, että purin, pengoin tämän ohjeen esiin ja huomattavasti freesimpi on tämä lopputulos. Lankaa kadotettu 40g ja lankahan on ihanata hjärte garnin Alpaca Silk.

Sitten olen vähän ommellut ja haluaisin niiiiin esitellä, mutta joudun pidättelemään. Mutta äsken tein korin wii-vehkeille, kun alkoi nyppiä kaapin lasi-ikkunasta pilkottava kaaos. Nyt joudun kai tekemään joka hyllylle. Aikamoinen kudesyöppö oli tällainen...

 

Pipopipopipopipopipo...

Helouu, rakas päiväkirja!!!
 
Täytyy taas tehdä tiliä tekemisistään. On nyt ollut kovasti pipourheiluun kallellaan koko homma. Myboshit meinaa viedä ihan mennessään.Ne vaan on niin herkkuja!

Pipoja on tullut myös trikoosta. Pyynnöstä puuhastelin solmupipon ja tuubipipon ja jämäpaloista työstin pantoja. Pantoihin en pannut kaikkea likoon, mutta onhan sitten päähän sopivia! 

Panta, juoksijan varusteena ehdoton.

Monsterituba taittuu useampaan malliin.

Siinäkö ne nyt oli? Muistin olleeni tehokkaampi! Pitänee petrata.

Täällä en ole tainnut tajuta ollenkaan mainostaa ja muistutella, että tällä blogillani on nyt myös tykkäilysivut facebookissa! Lupasin alkaa arpomaan (en kyllä tiedä mitä) jotain kun tykkäyksissä tulee sopivia tasalukuja täyteen. Sata on oleva ensimmäinen...
Joten käykäähän tykkäilemässä:
https://www.facebook.com/kutomakone 
Tietysti jos ei yhtään tykkää, niin ei ole pakko :D

Viikko vierähti!

Taas yksi viikko takana, uusi alussa. Tänään on sitten laiskottanut, siis todella. Mutta vaikka näin tänään, niin on taas jotain näytettävääkin.

Sain valmiiksi jääkarhutossut. Niistä tuli ihanat, mutta ne on niin pienet, että teen Otsolle hieman isommat. Ne menee, mutta ei kyllä kesään asti. Jotenka nämä on kaupan. 

Ohjetta muistiin: 
Näihin menee lankaa 40g/pari. Varsi on 7 veljestä ja jalkaterä jokea. 
Varsi on kudottu 3,5:n puikoilla, 30 kerrosta, 8s/puikko. Sitten vaihdettu 6:n puikot ja jatkettu 4krs joustinta. 
Seuraavalla kerroksella kavensin jokaisen nurjaparin kohdalla, jolloin silmukoita jäi 6/puikko. 
Sitten kantalappu 12 silmukalla. Kantalappu aina oikein, yhteensä 18 krs. Sitten kavennukset, joista keskelle jää 4s. 
Reunoista poimin 10s/puoli. Yksi kerros kannattaa neuloa kaventamatta poimittujen silmukoiden päälle, sitten teinkin kavennukset joka krs, kunnes joka puikolla taas 6s. 
Kantalapun kyljestä poimittujen silmukoiden jälkeen laskettuna sileää tehdään yhteensä 20krs, jonka jälkeen kärkikavennukset. Kavensin joka puikolta yhden, joka kerroksella, kunnes 8s. Kavensin oikein yhteenneuloen ensin puikon ensimmäiset 2s, seuraavalla kerroksella toisen ja kolmannen, sitten kolmannen ja neljännen ja viimeisellä kavennuskerroksella taas ensimmäisen ja toisen (tasainen jälki). 
Sitten vain lanka silmukoiden läpi, päättelyt ja koneeseen huopumaan hedelmäpussit sisällä. Koneessa lämpötilaa 40 astetta. Muotoilu kosteana ja sitten kuivana neulalla kuviota pintaan, jos niin tahtoo. Valmiin tossun mitta kantapäästä varpaisiin on n.10cm.

Ennen koneeseen menoa sukka näyttää tältä: 

  
Tässä on toinen pari:

Sitten tein pienemmät seepralapaset. Tässä alkaa kyllä olla hippasen toistoa, mutta pysyn itse laskuissa mitä olen tehnyt. 

 Siten vielä piti virkata pipo, kun sellainen Vilholta hukkui motukkamessuille (liekö tarkoituksella, kun Urhokin hetki sitten sai uuden...). Hain jokusen kerän Myboshia ja tällainen syntyi.On meinaan mieleinen.Sunnuntain taisi olla melkein koko päivän sisälläkin pipo päässä. Virkkuuteknisesti tämä on identtinen Urhon turvapipon kanssa.

Neonpipo ja Nallepaita

Hei pikaisesti!

Lupasin kuvaa virkkaamastani neonpiposta! Tässä tulee:

Lanka: myboshi
Koukku:7
Menekki: 100g

Aloitusketju 52kjs.
1.krs kiinteitä silmukoita. 
2.krs lisäys 10 silmukan välein.  Jatkuu siis kiinteillä silmukoilla, virkkaa silmukan takareunasta.
Seuraavat 16 krs (tai maun ja tarpeen mukaan)mennään tällä silmukkamäärällä.
Sitten kavennukset joka 10.silmukka, seuraavalla kerralla joka 9. jne. Kerroksen, jossa kavennat joka 3.s jälkeen kavenna jokaisella. Päättele, tee tupsu ja se on siinä.

Nopea, helppo. 

Sitten tässä vielä foto siitä paidasta, jonka kaulusta sain tehdä mokani vuoksi kahteen kertaan. Se kuitenkin sopii ja on oikein onnistunut. Kaava napattu uudesta Ottobresta, helppo kahden palan malli. 

Ainiin, sitten piti vielä kertoa,että monenkin bloggarin ihananväristen sukkien innostamana tilasin Cool Aid-värejä (Jari Mäki Oy - tiedoksi teille, ketkä kohta googlaatte mistä niitä saa.). Tein siis aamulla ensimmäiset kokeiluni...odotan että pääsen kerimään ja kokeilemaan mitä siitä tulee. Dippailin tietenkin mahdollisimman moneen väriin heti alkajaisiksi. Oppii vähän miten riittoista on yksi pussukka...Taidan kovasti tykätä tästä puuhasta!!!

Vielä ehdin kerren blogata!

...Siis ainakin kerran. Maanantaina lähdetään nimittäin ihan suunnitellusti hakemaan omistajaa näille ihanan pehmoisille alpakka-villahousuille!!! En taida ehtiä tekemään takkia, mutta ei se mitään. Ja on nuo housutkin vielä isot.

Tikuttamista on alkanut rajoittaa sormien turvotus, mutta ehkä tässä justiin tämän kuusi päivää voi kestää. Olen tuhonnut jämälankoja siitä huolimatta. Tein yhdet sukat ihan itselle välillä, ja sitten pojille. Nuoremman (kohta "keskiliini") sukat on vielä puikoilla, mutta ei kauaa. 

Sukkia on kyselty tilaustöinä enemmänkin ja itseasiassa varmaan tulen seuraavat 3 vuotta tikuttamaan niitä siinä mielessä ihan mielelläni, kunhan johonkin rytmiin päästään uuden perheenjäsenen kanssa. Palaan asiaan myöhemmin ;)

Syksyyn varautumista

Löytyi taas sellaista lankaa, mikä halusi tulla huiviksi. Ekat raikkaammat ilmat saa aina aikaan huivivimman. Hieman eri tavalla virkattuja; simpukkaa ja pylvästä. Alkaa muuten itsellä olemaan huiveja muutama, joten jos rakastut jompaan kumpaan, niin voidaan neuvotella hinnasta ;) Kuvaa tulis tässä...