tiistai 8. marraskuuta 2016

Askarrusta...

Se on melko harvinaista että tämä lyyli ottaa eteensä muuta materiaalia kuin lankaa ja kangasta. 

Nyt oli vaan munakennoja nurkissa ja eihän noita nyt poiskaan...
Joten syykeruusuja niistä mätetään tulemaan. Ohjetta en ala kertaamaan, kun se on niin moneen kertaan paremminkin nettiin rustailtu.  
Mutta kuvan saatan laittaa...

Itseasiassa ihan viihdyttävää hommaa hetken aikaa. 



Joulukorttienkin kanssa ollaan hyvissä ajoin myös. 
Tehtiin kolmen pojan kanssa hyvää tiimityötä. 
Kaksivuotias liimasi naamoja tontuille, 10-vee piirsi heille kovasti persoonallisia naamatauluja. 8-vee teki kropat ja äippä liimasi pipot. 

Kuvan kireäilmeinen tonttu on ollut kuulemma kapakkatappelussa...

Ihan sankari kuitenkin, kun vielä hyvää joulua jaksaa toivotella. 




Olin metsäkoneen kyydissä oppimassa metsäjuttuja. 
Aina metsästä joku käpy on rahdattava, mutta nyt sain hauskempia tuliaisia!

Nämä on nyt liimakäsittelyn kokeneet, jotteivat halkeaisi. Kun joku päivä kuivavat niin jatkan jalostamista. 

Liimaa ei kannata levittää pensselillä. Yksi imbezil teki niin ja sitten perään nyppi pinseteillä perskarvan näköisiä haituvia liimapinnasta...
Seuraavaan kappaleeseen liima levitettiinkin käsin!



Yksi pipodium valmis. Reenasin taas silmukan kopiointia.
Hitsi kun tuli hiano!
 Piti ihan useampi kuva napata.

Rock'n roll babyyyy!!!






maanantai 31. lokakuuta 2016

Pieniä huopatossuja


Olin niin päättänyt etten hetkeen ehdi kutoa kuin omalle väelle. Mutta kun niin kauniisti pyydetään. 
 Niin kahdet tein. 




Sitten tässä kävi näin. 
Kun etsin lapselle talvikenkiä, niin eteen tuli vain villalankaa.
En ymmärrä. 




Joko te ootatte joulua?
Minä ehkä vähän...

tiistai 4. lokakuuta 2016

Pitkästä aikaa taas täällä

Jotain valmista.Jätän ne vaan tähän.

En ole juttutuulella, koska opiskelen sieniä. 
Päässä pyörii vaan sekava kattaus sienten kuvia ja sienten nimiä ja ne pitäisi saada oikein yhdistettyä toisiinsa. 

RRRAKASTAN näitä värejä. 

 
 Yksi paita...
Tein muutaman bodynkin, mutta kuvan oon hukannut ja ne oli kyllä sikäli taviksia, ettei se haittaa.


Syksyn kurpitsasaalis.
Saatiin pöllipöydälle syyskattaus!



Hiton kylmää ja syksyistä päivää kaikille!!!
(Ei niin että siinä jotain vikaa olis...)

maanantai 29. elokuuta 2016

Sukkaa ja pipoa - perussettii...

MOI!

Kesä hujahti. Mitenkäs teillä?
En tehnyt juuri muuta kuin polttopuuta. 
Hyvä kesä siis. 
Koska ei sen mukavampaa kuin mukavasti halki nassahtava koivu.

 Nyt käynnistelen koneita.
Myös ompelukoneita. 

Olin aivan shokissa kun ihmiset alkoi jo hätyytellä pipotilauksilla, että vieläkö ne niitä tahtoo. 
Kiva että tahtoo.
Sentti sieltä ja toinen täältä ja niin nitkutetaan vielä yksi ihana vuosi kotona kikkarapään kanssa. 
 Priceless.

Tuotekehittelyn tuloksena tuli pidempi pipo, lörpöttävä ja leveämpi, ei purista päätä. 
Tykkäsin omaankin päähän, joten ehkäpä tuuttaan näitä tulemaan, jos oikein innostun.


 

Ainakin facen puolella mainitsinkin, että pistin pääni tempaukseen, jossa oman pitäjän veteraaneille neulotaan villasukat satavuotiaan suomen juhlavuotena annettavaksi. 

En ole ryhmän tykein sukantekijä, mutta on kaksi paria jo valmiina. Tavoite on vielä toinen kaksi tehdä tammikuulle. 
Jos ei olisi ihan pakko nähdä muutakin kuin sinistä ja valkoista, niin tekisin enemmänkin, mutta ei pysty. 
Verkkokalvot kyllästyy.

Ajattelin piristää projektia opettelemalla varteen konttineuleen. 
No, opin tekniikan, mutta ei siitä vielä sukkaa tullut.
En (kuinkas muutenkaan) voinut uskoa, kun ohjeessa sanottiin että kuvio levittää neuletta. 
Ajattelin, että se sopii ihan suunnitelmaan, ei varsi purista.

No kyllä se vaan liikaa levisi ja kun pistin purkuun niin tarvitsin jo raitaterapiaa...
 
Paljastan päiväkirjalle nyt nämä kaksi.



Rästilistasta koitan kanssa päästä eroon ja yhden ruksin saa jo vetää kun sain anopin tuoman lankakerän muutettua pipoksi. 
 Toivon että se on hänelle käypä. 
Ei ollut mallipäätä, kun unohdin lasipään olemassaolon, joten tympeä tasokuva. 
 En nyt jaksa alkaa uutta kuvaa ottaa. 
Haluan päästä suunnittelemaan pääkallosukkia!


GOTTA GO,
MOI! 

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Ruusu-Ehta

Oijoi!
Nyt mun on aivan pakko kiljua tämä ilmoille HETI!

Tätä kangasta (Babushka Roses Pehemiältä)olin valmis odottamaan ja valvomaan kankaiden yönä! Ja sain sitä. Tosin trikoona, enkä joustocollarina niinkuin alunperin toivoin, mutta ihan sama kun hinta oli edullisempi kuin normaalisti. 

Halusin siitä taas Ehdan. Posket punasena sain keskittyä etten mokaa ihanaa kangastani ja jos ei yhtä mutkaa taskun kanttauksessa oteta lukuun, se onnistui just perfect!

Hihansuut tein yksinkertaisena vain pienellä taitteella, jotta sain kokonaan kevyen kokonaisuuden. 

Mä en riisu tätä IKINÄ! <3 !


 

torstai 16. kesäkuuta 2016

Fisukat valmiina!

Puikoilta putoilee. 
Vaikka juuri nyt olisikin kova polte kangasta leikkaamaan, niin yllättäen enemmän valmista on tullut puikoilla. Olen ihan menestynyt keskeneräisten tekemisessä, loistavaa! 

Niina Laitinen designs:n Knit along-tempauksessa neulottiin kaksi viikkoa kirjoneulesukkaparia. Oli hauska olla mukana ja odotella päivittäistä ohjeenpätkää. Hieman jäin jälkeen kantapäiden kohdalla muiden muuttujien vuoksi. Mutta parin päivän viiveellä valmistuin perässä. Kuvan ottaminen veikin sitten kauemmin.
Ohjeen Niina on taltioinut ravelryyn kaikkien saataville.

Teema ei ehkä ollut ihan omannäköiseni ja lankavalinnoissa olisi parhaan tuloksen antanut varmaankin paremmat kontrastit. Kirjoneule ei muutenkaan ole vahvin lajini ja välillä silmukat kääntyvät vähän eri suuntiin lankoja vaihdellessa. Niinpä tulos ei ole tasaisin ja selkein...näillä elementeillä. 

Kuitenkin nämä ovat yllättävänkin onnistuneet, joskin minulle pienet. Tykkään raikkaissa vesissä uivista kultakaloistani. Varmaankin olen tästä eteenpäin mukana muissa vastaavissa jutuissa.  

 
 Toinen pari onkin sitten rentoa raitaa raidallisesta ja harmaasta. Tarvitsin aivot-narikkaan-neuleen mukaani, kun yhden kerran keväällä pääsin livistämään ilman minimiestä seuraamaan isomman pojan parkourtreenejä. Ihan tyhjin käsin ei osaa olla :)Näissäkin sattumalta seikkailee turkoosi ja oranssi. Keväinen mielenmaisemani?



 

torstai 26. toukokuuta 2016

Knit along

Heittäydynpä ihan ahkeraksi tämän blogin kanssa!


Lörpöttelin viimeksi tuosta Knit along-jutusta, johon teki mieleni osallistua. Koitin vastustaa mielitekoa ja pysyä tekemässä keskeneräisiäni, mutta niin vaan kävi, että huomasin odottavani keskiviikon aloituskerroksia ja tonkivani lankavarastoa.
Yllä linkki, jos joku muukin innostuu!

Tiedän että näitä neulehaasteita on enemmänkin, mutta tämä on silti eka kerta kun olen mukana. Monissa on ollut tavoitteet niin korkeita, ettei ole 
 huvittanut ladata itselle turhia paineita, kun aikaa on aika vähän kuitenkin itsellä käyttää neulomiseen. 

Tässä valmistuu sukkapari kahdessa viikossa, päivittäin julkaistaan pätkää ohjetta. Aika hauskaa kuinka innolla sen pätkän tikuttaa. Ohje loppuu ihan kesken, kun joutuu alkaa odottamaan huomisen ohjeita. 




Suunnittelija on valinnut sukille kala-aiheen ja omat "Fisukkani" ovat turkoosin meren asukkeja, kultakaloja! 
Otin jemmasta siis turkoosia nallea ja itse värjäämääni vedensinistä, sekä omaa oranssiani. 

Kolmosen puikkoja oli puisia vain yhdet. Pelkäsin että metallisilla puikoilla tulisi erilaista käsialaa, kuten ainakin neliskanttisilla puikoilla tulee, vaikka kuinka olisi saman paksuiset. Siispä oli kurvattava hakemaan toiset puiset. 

Hyvää kalaonnea muut fisukan neulojat!

tiistai 24. toukokuuta 2016

Ruttusukat

Jospa kerrankin laittaisi ihan muutaman jutun, kun on tavallaan tilaisuus.

Olen onnistunut muutaman päivän pysyä suunnitelmassa ja tehdä keskeneräisiä sukkia, sain illalla ruttusukat puikoilta. 

Katsoin jotain ohjetta, olisiko ollut anelmaiset, missä oli tällä tavalla tehty kantapää, eli vuorokerroksilla (oikealla puolella), nostettu eri silmukat, ei siitä samasta kohtaa. 
Mielestäni se oli nätti, mutta enhän minä onnistu olemaan niin skarppi että enää nurjan kerroksen jälkeen muistaisin minkä olen viimeksi nostanut, joten ei siitää samanlaista kennomaista lopputulostakaan syntynyt. Sekoilusta johtuen myös kerrosten laskeminen kävi haastavaksi ja toisesta kantapäästä taisi sukeutua hieman matalampi. 

Olin myös talvella visioinut jalkapöydän päälle kolme nurjilla silmukoilla tehtyä sydäntä. No,joo...onhan ne sydämet, mutta sieluni silmin nähtynä ne oli muistaakseni näyttävämmät. Vielä päättely puuttuu.

Sovituskuva olisi ollut parempi, mutta nämä kun on menossa minua pienijalkaisemmalle, niin en ala niitä nyt räpylääni survomaan... Nämä ei siis ole tilaussukat ja saajataho lienee ymmärtäväinen pikku kauneusvirheille :)




On vielä muutamat laatikossa hyvin marinoituneet puikoilla, mutta arvatkaa kuinka paljon syyhyttäisi aloittaa jotain ihan uutta!!! En kestä. Joku blogi, minkä nimeä en nyt muista, aloittaa huomenna sellaisen neulotaan yhdessä sukat-jutun, jossa hänn julkaisee pätkän ohjetta joka päivä. Tekisi niin mieli (tietenkin) ottaa se tähän väliin. Vaikka tietenkään en ehdi sitä seurata ja sitten minulla on taas uusi keskeneräinen pari laatikossa! Voi kyynel!

Otson kesämallisto sai myös pandaa. 
Tämä Viljaminpuodin sitruspanda on vaan niin ihana! En tiedä onko niinkään pandan vuoksi, mutta kerrankin on hyvä kunnollinen keltainen väri! Kun löydän tätä keltaista nallen vahvuisen sukkalangan, niin teen sukat itselleni. Saa vinkata jos tietää sellaisen langan. 
Kuvaan tuo keltainen ei nyt tainnut tallentua yhtä upeana kuin se on, tai sitten vaan näyttöä häikii. Mutten ehdi uudestaankaan kuvata.





 Näyttää muuten ihan kuin oikea kylki olisi jotenkin mutkalle ommeltu, oli pakko tarkistaa, niin ei kyllä ole. Helpotus, en olisi kestänyt. Johtuu siis varmaan nurtsista kuvaualustana. 

Tämä tänään. 
Palataan.
 

perjantai 20. toukokuuta 2016

Kaunista kevätpäivää!



On se niin kaunis kevätpäivä, että taisin taas hankkia itselleni päänsäryn kun unohdin arskat. 
Lopultakin tarhuri minussa heräsi jotenkuten ja ollaan enimmäkseen mylläilty pihalla. On taas paljon hyviä visioita, mitä en koskaan ehdi toteuttaa :) 

Tärkein projkti on tässä polttopuiden ohella kanalan vahvistus. Kesäkanalaan murtautui verkot rikki repien koira äitienpäiväyönä ja se niistä kesäkanoista sitten. Kesäkuussa saadaan uudet emännät koppiin ja sitten näky on taas iloisempi. Pistetään paksumpaa verkkoa ja päätin estää myös alikulkujen tekemisen.


Näissä tunnelmissa tomaatintaimet tuli pahasti laiminlyötyä ja vasta tänään iskettiin Otson kanssa potut maahan. Mutta pieni perunanlaittaja oli oikeasti ihan hyödyllinen apuri. Ojensi siemenperunaa touhukkaana. Hän on myös tykästynyt uuteen kesähattuunsa, jonka ompelin paapiin possupussista tulleesta puuvillasta. 


 Saapa nähdä onko pihan ainoa rehottaja tänä kesänä ruohosipuli. Tällä hetkellä näyttäisi vielä siltä. 
Tosin siirtämäni raparperi näyttää kanankakkapedillään päässeen uuteen vauhtiin.


Kesähatun tein ensin joustocollegen jämistä, mutta siitäpä tuli aivan liian iso, vaikka koon periaatteessa piti täsmätä. Vilho nappasi sen sitten käyttöönsä. Sopii hänen huolettomaan tyyliinsä.

  
Saatiin joustiksesta kuitenkin hyvä kesäpaita. Tai itseasiassa kaksikin (toinen eri kuosia), mutta toinen ei ole ehtinyt kuvaan kun on jo pyykissä.
Kokeilin vinovetskarista kaavaa ja hyvä tuli, vaikka Vetoketju olikin vähän liian lyhyt. Sittemmin olen saanut uusia vinkkejä, miten teen niistäkin oikean mittaisia. Nyt se sentään jo kiinnittyi ilman mitään mutkittelua. Vielä joskus teen vaatteen, jossa vetskari istuu kuin tehtaassa laitettu!
Otsoa ei vetoketjun mitta liikuta ja hän tykkää paidastaan, vaikka kuvassa jotain haaveksuukin.


Toisen paidan jämäpaloista saatiin bjuutibägi eräälle pienelle pitkätukalle, jonka pitää saada hiusharjansa reissuun mukaan! 

Tuli aikasta hyväntuntuinen napakka pussukka kun silitti tukikankaan ja laittoi vielä toisesta trikoosta vuoren. 



Puikoilta putosi yhdet tilaustumput, mihin reenailin silmukointia. Koitan saada sillä saralla, siis neulomisessa keskeneräisiä valmiiksi..katsotaan onnistuuko. Muutama pipo ei ehtinyt tähän talveen, ehkä nekin kevätkiireiden jälkeen saadaan valmiiksi.


Niin ja sitten oli vielä Otson kesäcollectionin toinen osa. Teeppari ja shortsit ainolan Kuka käskee-trikoosta. Laitettiin siitä vähän serkkutytöllekin kanafiilistä. 



Pidin pienet bileet, kun varmaankin ekan kerran sain resorin siististi (mielestäni) kiinni ilman saumuria!



 Sellaista meille! Mitä teille?
 

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Otson kesämallisto osa 1

Susihukka raitasukka. 
Otso on ihastunut tähän kuosiin ja vaatii aina nähdessään paidan päälle :)


Päällystelin keväisellä servetillä itselle muutaman ompeluroskiksen. Käden ulottuvilla pitää aina olla sopiva kippo, ettei tarvitse irrottaa katsetta työstä. 

Miehellä tulee jostain protskupulvereista noita isoja muovisia purkkeja. Niitä on aina sääli kantaa roskikseen. Haluaako joku  tuunattuja purnukoita?  




Tässä on näpertelijän suurin työmaa tällä hetkellä! 
Onko mitään parempaa kuin kivasti halki nassahtava koivupöllikkä?! Sahatun koivun tuoksu...


Iloista sadepäivää!

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Härreguud, että aika juoksee!

Ihan todella aika juoksee. 
Mulla on sellainen hiljainen fiilis, suvantokohta kaiken aherruksen ja sähellyksen välissä.  

Joten laittelen tässä hiljakseen kuvia. Sanon niistä sitten jotakin, jos tulee mieleen. 

Ensin lupaamaani kirjoneuletta! 
Oltiin lähdössä mökille viettämään talvipäivää ja hain kaupasta kärpäsen toukkia. Ja tämä mustan novitan kaverina oleva lanka halusi myös tulla mukaan. Se myös kertoi, että olisi mielellään edes pienen matkaa kirjoneuletta, että näyttäisi sillä lailla parhaalta. 



   
Kirjoneule ja minä pelataan ilmeisesti parhaiten yhteen automatkoilla, koska nämä suhahti puikoille matkalla Heurekaan!


Huopatossukiintiö sen sijaan täyttyi kai tältä talvelta. Yksiä koitan vielä puristaa puikoilta, mutta oi että miten tökkii! Joka silmukka syntyy NIIN hitaasti. 

Koneen kätköiltä löytyi kuva sukkasarjasta...



Sitten pläjäytetään kaikkea ompelukoneen kanssa puuhattua. 

Tätä kaavaa ja kangasta tuijotin kauan, ne vaan tuntui kuuluvan yhteen. Ahdisti vain taskut ja vekit ja se, miten ompelukone suostuisi nuo taskunsuut tekemään. Ja kerrankin se jossain onnistui! Tykkään tästä, se on jotenkin ilmava kuin sellainen kesäinen tuuli. Ottaa ihan pirusti taas aivoon, etten ole kokoa 98cm!



Ja sitten pari suosikkimekkoa, mitkä kasasin eilen. En kestä kuinka söötti tuo sokerihiirikin on...





Ja vielä muutama...







 Kukkaron suunnitelua. 




Niin ja hei! 
Haastoin taas itseni ja halusin tehdä KummiTilliäiselleni koevedoksen froteisesta keväthaalarista. 
Tulos ei ole täydellinen ja kääntöhihat oli huono idea näillä koneilla. Mutta katastrofin jäljet jäi onneksi piiloon. Kaikista ylpein tässä projektista olen supersiisteistä vetoketjujen kiinnityksistä! 






Ja sitten muuten tiedotusluonteista asiaa! Arvontasukat on jokunen viikko sitten saateltu matkaan ja löytäneet tiensä perillekin Helleville! Kestäkööt sukkasi hyvin kulutusta! Kiitos kun osallistuit sadan tykkääjän sukkabileisiini!

Sattumalta Hellevikin on puikkojen heiluttaja! Voit kurkata hänen puuhiaan täältä Kliks!




Loppukevennykseksi sarjakuvaa, joka kolahti just eikä melkein!
Luoja varjele miehiä käsitöihin koskemasta :D



Paistakoon aurinko juurikasvuusi!!!

- Kutomakone